Mitä kaikkea sana työhyvinvointi tarkoittaa S-ryhmän kaltaisen, kymmeniätuhansia ihmisiä työllistävän yritysryhmän näkökulmasta? SOK:n henkilöstöjohtaja Leena Olkkonen työskentelee kysymyksen parissa joka päivä.
”Olemme puhuneet työkyvystä ja sen johtamisesta, mikä on työkykyisyyteen konkreettisemmin liittyvä asia. Keskiössä on työn tekeminen, eli mitä tarvitaan, jotta työ on sujuvaa, työtehtävät ovat selkeitä ja arki sujuu yksiköissä ja toimipaikoilla”, Olkkonen toteaa.
Työkyvyn johtaminen ja siihen liittyvät kysymykset otettiin S-ryhmässä yhdeksi painopistealueeksi kolme vuotta sitten. Työ aloitettiin määrittelemällä, mitä työkyvyn johtamisella tarkoitetaan. Mitä se käsittää, miten sitä tulisi johtaa, miten asetetaan tavoitteet, miten sitä seurataan ja mitkä ovat mittarit.
”Työkyvyn johtamisen jalkautusta varten rakensimme niin sanotun askelmallin. Se auttaa yhtiön yrityksiä asettamaan itselle sopivan tavoitetason sen perusteella, missä ollaan nyt ja mitkä ovat seuraavat askeleet, jotta työkyvyn johtamisen kehittämisessä päästään eteenpäin”, Olkkonen kertoo.
TÄLLÄ HETKELLÄ painopiste on Olkkosen mukaan johtamismallin käyttöönotossa S-ryhmään kuuluvissa yrityksissä ja yritysryhmissä, alkaen esimiestyöstä ja ulottuen niin sanottuun varhaisen tuen malliin sekä erilaisten työkalujen käyttöönottoon.
”Olemme lähteneet purkamaan konkreettisesti esimerkiksi sairauspoissaoloja ja sitä, mistä ne tulevat ja kuinka paljon on pitkiä tai lyhyitä poissaoloja. Tätä kautta olemme päässeet kiinni siihen, miten meidän pitäisi niihin reagoida.”
Perusteellinen työ – yhtiön eri yrityksissä on järjestetty muun muassa kuntoiluun, uneen, painonhallintaan ja tupakoinnin lopettamiseen tähtääviä ryhmiä – näkyy jo konkreettisina tuloksina, kuten poissaolojen vähenemisenä. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuus on pienentynyt selvästi. Joissakin S-ryhmän yrityksissä määrä on jopa puolittunut, ja sairausajan palkat ovat tippuneet tarkasteluajanjaksolla 2009–2013.
Myös työtilojen viihtyisyys vaikuttaa työhyvinvointiin
TYÖKYVYN JOHTAMISEEN liittyvien toimijoiden verkosto on usein hyvin laaja. Esimerkiksi S-ryhmässä siihen kuuluvat johdon ja lähimmän esimiehen lisäksi muun muassa henkilöstötyön ammattilaiset, S-ryhmän valmennuskeskus Jollas, työsuojelu ja luottamusmiehet, työterveyshuolto, vakuutusyhtiöt sekä ulkopuoliset kuntoutusyritykset.
”Kun olemme määritelleet työhyvinvoinnin johtamisen kentän, sen toimijat sekä sen, mikä on kenenkin rooli, olemme saaneet myös tuloksia aikaiseksi”, Olkkonen sanoo.
Hän korostaa lähimmän esimiehen roolia työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa.
”Lähiesimiehen rooli on kaikkein tärkein, jotta asiat jalkautuvat arkeen. Esimies tuntee omat alaiset ja heidän tilanteensa. Hän pystyy reagoimaan heti työkykyisyyteen vaikuttaviin tilanteisiin ja asioihin.”
TOINEN ASIA, jota Olkkonen korostaa, ja joka näkyy myös noin 40 000 ihmistä työllistävän S-ryhmän arjessa, on ihmisten erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen.
S-ryhmässä henkilöstön keski-ikä on 35 vuotta ja noin 25 prosenttia henkilöstöstä on alle 25-vuotiaita.
”Meillä on paljon nuoria työntekijöitä, jotka tekevät esimerkiksi opiskelujen ohessa osa-aikatyötä kaupassa tai palvelualalla. Toisaalta meillä on paljon eri-ikäisiä työntekijöitä. Työkyvyn johtaminen ja työhyvinvointi lähtee siitä, että me pystymme yksilöiden kautta katsomaan, mitä kukin tarvitsee ja mikä on kunkin tilanne”, Olkkonen sanoo.
ESIMIEHIN ROOLI korostuu myös tässä. ”On tärkeää, että hän tunnistaa tilanteet, tietää ja tuntee ihmiset sekä pystyy ottamaan huomioon kunkin elämäntilanteen ja -vaiheen.”
Elämäntilanteen huomioiminen voi tarkoittaa ihmisestä ja tehtävästä riippuen esimerkiksi joustavuutta työajoissa, työntekotavoissa ja työkykyisyydessä.
”Jos on ongelmia vaikkapa selän kanssa, kysymys on siitä, miten työtehtäviä voidaan sovittaa ja keventää siltä osin. On tärkeää miettiä, mikä ihmiselle kussakin tilanteessa sopii. Myös työajan joustojen hyödyntäminen on tärkeää.”
S-RYHMÄSSÄ työntekijöiden työhyvinvointia mitataan vuosittain. Työyhteisötutkimus toteutetaan henkilöstölle tehtävän kyselyn muodossa.
Laajassa kyselyssä on omat kysymyksensä työhön ja toimipaikkaan liittyvistä teemoista, sekä vastaajaa lähellä olevista asioista. Siis sellaisista, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa ja joihin voidaan toimipaikalla vaikuttaa. Lisäksi kysytään työyhteisöön ja yritykseen yleisesti – esimerkiksi palkitsemiseen, työnantajakuvaan ja suositteluun – oleellisesti liittyviä asioita.
KYSELY, JONKA vastausprosentti on yli 70 prosenttia, on tärkeä työkalu. Se näyttää konkreettisesti muutokset ja mahdolliset poikkeamat.
”Jos ajatellaan henkilöstötyön ammattilaisia ja johtoa, se on tärkein työvälineemme. Koska kysely tehdään vuosittain, näemme muutokset yksiköissä ja pystymme tekemään vertailuja yksiköstä toiseen. Jos jossakin on erityisiä haasteita, niihin reagoidaan”, Leena Olkkonen sanoo.
Hän nostaa jälleen kerran esiin esimiestyön merkityksen. Esimiehen on tänä päivänä oltava jatkuvassa vuorovaikutuksessa omien alaistensa kanssa.
”Se on tärkein tapa saada palautetta siten, että voi heti myös reagoida ajankohtaisiin asioihin.”
JOTTA TYÖHYVINVOINTI ja työkykyisyys voivat työpaikalla toteutua, perusasioiden on oltava kunnossa, Leena Olkkonen painottaa.
Työnantajan näkökulmasta työhyvinvointi lähtee aina ensisijaisesti työstä. Siitä, että työ ja arki sujuvat työpaikalla: on mukava tulla töihin, on kiva tehdä työtä yhdessä kollegoiden kanssa ja antaa hyvää asiakaspalvelua.
Henkilöstöetuisuudet tulevat tärkeysjärjestyksessä tyytyväisyyden jälkeen.
”Jos ihminen on tyytymätön työhönsä, työnkuva on epäselvä, työyhteisön henki on huono tai esimiestyö ei ole hyvää, mitkään kannustimet eivät auta”, Olkkonen sanoo.
Henkilöstöstä huolehtimisen merkitys korostuu haastavina aikoina ja muutostilanteissa.
”Tämän päivän tilanne ei ole ihan helppo. Myös viestinnän rooli korostuu. On tärkeää pyrkiä yhdessä löytämään ratkaisut siihen, miten vaikeista ajoista päästään eteenpäin ja pystytään toimimaan hyvin.”
Yhtenä tulevaisuuden painopistealueista Olkkonen näkee työhyvinvoinnin toimenpiteisiin liittyvän vaikuttavuuden seuraamisen.
”Yrityksissä voitaisiin seurata vaikuttavuutta nykyistä enemmän. Näin löydetään niitä toimenpiteitä, joilla on enemmän merkitystä kuin toisilla.”
On myös hyvä huomioida ne, joilla perusasiat ovat hyvin.
”Siten varmistetaan, että ihmiset ovat jatkossakin tyytyväisiä ja voivat hyvin.”
Teksti: Pia Sievinen
Kuvat: Juha Valkeajoki